Hermostojen (sympaattinen ja parasympaattinen) välinen tasapaino on terveyden perusta.
Nykyihmisellä tämä tasapaino on suurimmaksi osaksi häiriintynyt. Elämästä on tullut suorittamista lähes kaikilla elämän osa-alueilla. Sympaattinen hermosto hallitsee ja käymme jatkuvasti ylikierroksilla.
Ideaali olisi, että kehomme olisi koko ajan parasympaattisen hermoston puolella palauttavassa tilassa ja vain käymme vähän sympaattisen puolella. Tämä itseasiassa on luonnollinen tila, jossa muinaiset esi-isämme elivät – leijonaa ei juostu pakoon aamusta iltaan!
Ihminen on itsesäätelevä organismi, joka pyrkii tasapainoon. Stressi kuitenkin pitkittyessään estää kehon sisäisen vuoropuhelun, jolloin tasapaino horjuu.
Shaktajoogassa vaikutamme parasympaattiseen hermostoon ja palautumiseen – keho alkaa jälleen keskustella itsensä kanssa ja korjaavat prosessit pääsevät käyntiin.
Harjoituksen avainroolissa ovat shava asana, laajentavat hengitykset ja rentoutuminen. Mitä elävämmäksi rintakehämme muuttuu, sitä pidempään voimme hengittää ulos, mikä taas edelleen vaikuttaa mm. kuona-aineiden poistumiseen, aineenvaihduntaan sekä parasympaattisen hermoston aktivoitumiseen.
Voisi sanoa, että shava asana on itseasiassa koko harjoituksen tärkein asana, jossa hiljalleen muutat koko kehon keskustelukulttuuria.
Ja mikä parasta, joogaharjoituksen myötä alat tiedostamattasi hyödyntämään näitä työkaluja myös muussa elämässä. Kun harjoituksen aikana opit esimerkiksi hengittämään oikein, se siirtyy väistämättä hiljalleen muuhunkin elämään, jolloin huomaamattasi palautat kehoa toistuvasti parasympaattisen hermoston puolelle.
Shaktajooga on enemmän kuin hetki joogamatolla – sen positiiviset vaikutukset ulottuvat myös joogasalin ulkopuolelle.
Yleisimmät palautteet ovatkin:
”Nukun paremmin. Stressaan vähemmän. Olen onnellisempi.”
