Olen jäykkä, voinko tulla joogatunnille?

Kysymys, jota joogaohjaajana usein kuulee. Toisaalta vaihtoehtoisesti joogatunnille tulija huomaa varmuuden vuoksi kommentoida: ”Olen sitten jäykkä kuin rautakanki.”

Moni yhdistää joogan notkeuteen ja venyvyyteen. Se on varsin ymmärrettävää kun katsoo kuvastoa, jota joogan yhteydessä käytetään.

Opettajani Miska Käppi lohkaisi mahtavasti eräällä tähän aiheeseen liittyvällä luennolla:

Teoria siitä, että vain notkeat ihmiset voivat mennä joogaan, on sama kuin sanoisi: ”Olen likainen, en voi mennä suihkuun.”

Useammat ihmiset kamppailevat oman liikkuvuutensa kanssa ja ohjaajana törmään tähän aiheeseen lähes jokaisella tunnilla. Se näyttäytyy kiusauksena tehdä koko harjoitus läpi vaikka väkisin sen sijaan, että jättäisi asanan tai pari väliin. Lisäksi koetaan herkästi huonommuutta, jos jokin asana tuntuu haastavalta tai jos jokin ei ole ajankohtainen. Asanan merkityksestä voit lukea lisää postauksesta: ”Onko asana asento?”

Liikkuvuudessa on ennen kaikkea kyse kehon keskustelukulttuurista. Rajoittunut liikkuvuus → rajoittunut informaatio.

Elimistö janoaa jatkuvasti tietoa niveliltä liikereseptoreiden kautta. Tätä voi visualisoida kuvittelemalla kaikkiin niveliin silmät, jotka tarkkailevat kaiken aikaa mitä ympärillä tapahtuu. Nämä liikereseptorit välittävät tiedon suoraan keskushermostolle. Niinpä keskushermostossa sijaitsee ns. liikekartta, johon on tallentunut tieto kaikesta liikkeestä mitä olet elämäsi aikana tehnyt.

Mitä tapahtuu, kun menet tutun karttasi ulkopuolelle? Entä millaista viestiä välität elimistöllesi käydessäsi näissä uusissa paikoissa?

Kun puhutaan esimerkiksi asanaharjoituksesta, menetkö asanaan nautinnon ja rentouden kautta ikään kuin suostutellen, lempeydellä?   Vai menetkö sinne suorittaen, väkisin, jopa kipusignaalia vastaan?

Jälkimmäisessä tapauksessa piirrät karttaasi punaisen alueen, jossa hermostosi alkaa hälyttää: ”Hell No, ei tuonne, paha paikka!” Tämä todennäköisesti johtaa tilanteeseen, jolloin jatkossa keho pistää voimakkaammin vastaan ja asana on epämukavampi kuin lähtötilanteessa.

Kun taas rentoudut ja löydät nautinnollisen paikan olla, viestit itsellesi: ” Käytiin kartan reunamilla, oli tosi kivaa, mennään joskus uudestaan!”

Shaktajoogassa vaalitaan hyvää kehon keskustelukulttuuria, joka välittää mahdollisimman laadukasta ja monipuolista informaatiota. Liiku autuaasti omien rajojen sisällä rentoutuen. Kuin huomaamatta säännöllisen harjoituksen myötä liikekarttasi laajenee ja tulet tehneeksi hirvittävän monesta asanasta sinulle mukavan ja miellyttävän paikan olla.

”Kun teemme temppelistämme mukavan paikan olla, koko maailmamme muuttuu.”

Kirjoittaja Jonna Vattulainen, Porin Shakta Joogakoulun opettaja
Jaa postaus: